Historia ja toimintakertomukset
Saarijärven Kaukolämpö Oy:llä on pitkät perinteet pitäjän omana lämmöntuottajana. Yrityksen toiminta alkoi vuonna 1960, jolloin päätettiin kaukolämpölaitoksen rakentamisesta Saarijärven kirkonkylälle.
Vuosien saatossa Saarijärven Kaukolämpö on kasvanut vakaaksi, kannattavaksi ja kehittyväksi yhteistyökumppaniksi, jonka toiminnassa asiakkaat, ympäristölähtöisyys ja paikallisuus tulevat aina ensin.
Saarijärven Kaukolämpö Oy:n toimintakertomuksista saat kattavan kuvan siitä, kuinka yrityksemme toiminta on kehittynyt viime vuosina.
”Kauppisen Kotiliesi Oy” – hanke hyvin ennakkoluuloton ja rohkea
Saarijärven Kaukolämpö Oy:n perustamisen ajoittuminen vuoteen 1960 oli vakaa ja tarkkaan harkittu toimi. Tuolloinen kaukolämpöhanke maaseutukirkonkylässä oli hyvin ennakkoluuloton ja rohkea. Vastaavankokoisissa taajamissa tai kirkonkylissä ei aikaisemmin oltu uskaltauduttu ryhtyä samanlaisiin hankkeisiin.
Kaukolämpöidean isän johtaja Vilho Kauppisen mukaan lämpöyhtiön lempinimi oli alkuvuosina “Kauppisen Kotiliesi Oy”. Hankkeen ideamiehinä ja hankkeen toteuttajina toimivat insinööri Eero Vähänen ja rakennusmestari E.I. Saranen.
Saarijärven Kaukolämpö Oy perustettiin toukokuussa 1961
Yleinen kokous kaukolämpöhankkeen aloittamisesta kutsuttiin koolle syyskuussa 1960, ja seuraavassa kokouksessa päätettiin perustaa osakeyhtiö, jonka tehtäväksi määriteltiin kaukolämpölaitoksen rakentaminen Saarijärven kirkonkylälle. Tällöin lämpöteknillisellä Insinööritoimistolla teetettiin kannattavuustutkimus, jossa polttoaineiksi suunniteltiin sahojen haketta ja purua. Myöhemmin selvitysten tuloksena päädyttiin käyttämään halkoja ja polttorankaa. Virallisesti Saarijärven Kaukolämpö Oy aloitti toimintansa toukokuussa 1961.
Hake- ja halkokautta seuranneen öljykauden kautta kotimaisiin polttoaineisiin
Kesään 1964 päättyi hake- ja halkokausi kaukolämpöyhtiön historiassa. Kaukolämpöä tuotettiin tuolloin 1,4 megawatin tehoisella Oy Högfors Ab:n hakekattilalla. Öljykausi alkoi vuonna 1964, kun Oy Hubert Ab:ltä tilattu 1,4 megawatin, kattilalaitos käynnistyi. Saarijärven kiinteistöjä lämmitettiin sekä raskaalla että kevyellä polttoöljyllä aina vuoteen 1988 asti, jolloin 4,5 megawatin KPA-voimalaitos valmistui. Vuonna 1994 saatiin käyttöön Suomen ensimmäinen absorptiolämpöpumppu. Vuonna 2009 valmistui uusi 4 megawatin voimalaitos, joka tuottaa lämpöä turpeella ja puulla.
Noin puolet Saarijärven kaukolämmöstä tuotetaan edelleen keskustan vuonna 1988 käyttöön otetussa KPA–voimalaitoksessa, jonka energiatehokkuutta parantavat 350 kuution ja 20 megawattitunnin lämpöakku.
Laitos tuottaa lämpöä pääsääntöisesti ympärivuotisesti, vuosihuoltoa lukuun ottamatta. Uudempi aseman vuonna 2009 käyttöön otettu laitos on käytössä, kun ilmat viilenevät tai vanhempi laitos on huollossa. Molemmissa lämpölaitoksissa käytetään turvetta, metsähaketta ja tulevaisuudessa myös teollisuuden sivutuotetta, kuten purua. Lisäksi molemmissa voimalaitoksissa on sähkösuodatin ja savukaasupesuri. Tarvaalassa POKE:n ja JAMK:n kampusalueella sijaitsee vuonna 2020 valmistunut 1 megawatin hakelämpölaitos. Yrityksellä on myös reservissä 10 megawatin verran öljyä käyttäviä lämpökeskuksia.
Toiminnan vankkana perustana julkinen sektori
Nykyään sataprosenttisesti kaupungin omistaman yrityksen liikevaihto oli vuonna 2021 hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Toisella omistajalla, Saarijärven Liikekeskus Oy:llä, on 2,13 prosenttia yhtiön osakkeista.
Saarijärven Kaukolämmöllä on 192 asiakasta, joiden yhteinen rakennustilavuus on n. 823 000 kuutiometriä. Vuonna 2021 lämpöä toimitettiin 33,6 gigawattituntia. Kaukolämpöverkon pituus on 24,1 kilometriä ja siihen liitetään vuosittain muutamia uusia kiinteistöjä. Uudet asiakkaat ovat pääsääntöisesti julkisia rakennuksia, kuten palvelutaloja, sekä yrityksiä. Pientalojen osuus lämmön myynnistä on ollut alle kymmenen prosenttia.
Tiivistä yhteistyötä Vesihuoltoyhtiön kanssa
Saarijärven Kaukolämpö toimii aktiivisessa yhteistyössä Saarijärven Vesihuollon kanssa. Yhteistyö aloitettiin vuonna 1962, jolloin yhtiöihin hankittiin yhteiset työntekijät ja ennen pitkää myös yhteiset työtilat. Yhteistyö on jatkunut keskeytyksettä hyvänä ja tiiviinä nykypäivään saakka ja varmasti myös eteenpäin.
