Kirjoitus on ollut Sampo -lehden Vieraskynä -palstalla 15.9.2016

Suomi – puhtaiden vesien maa

Saarijärven Vesihuolto Oy:n tavoitteena on turvata toiminta-alueen asiakkaille edellytykset terveeseen elämään ja yritystoimintaan, toimittamalla luotettavasti hyvälaatuista pohjavettä asiakkaiden vesihuoltotarpeisiin.

Vesihana auki ja kulaus raikasta vettä! Meille tämä on itsestään selvä asia, mutta entä maailmalla?

Suomessa hanavesi on yhtä kuin juomavesi, mutta suuressa osassa maailmaa hanavettä ei voi juoda. Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksen vuoden 2014 tietojen mukaan maailmassa on vain 38 maata, joissa hanavesi on juomakelpoista. WHO on laskenut, että lähes kaksi miljardia ihmistä käyttää juomavetenään ulosteiden saastuttamaa vettä. Ulkomailla reissatessa joutuukin usein turvautumaan pulloveteen ja olemaan tarkkana, ettei altistu saastuneelle vedelle esimerkiksi elintarvikkeiden kautta.

Monessa maassa taistellaan kuivuuden kanssa vesivarantojen ehtyessä. Asiaa hankaloittaa, että samaan aikaan vedenkulutus kuitenkin kasvaa kiihtyvässä tahdissa. YK:n mukaan makean veden kulutus onkin viimeisten 50 vuoden aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Ruoantuotanto on selvästi suurin yksittäinen kulutuskohde, mutta vedenkulutus on kasvanut huimasti myös teollisuudessa ja yhdyskunnissa. Vesikriisi ja sen myötä kasvava pakolaisvirta ja jopa sodat valtioiden välillä ovat tulevaisuudessa mahdollisia.

Puhtaan veden tulisi olla jokaisen ihmisen oikeus. Sitä tulisi olla käytettävissä henkilöä kohti päivittäin vähintään 50 litraa, mutta monissa maissa saatavilla on vain alle 10 litraa. Vertailun vuoksi suomalainen käyttää päivittäin vettä keskimäärin 150 litraa.

Vedestä on muodostunut maailmalla viime vuosikymmeninä raaka-aine, jota myydään sekä ostetaan siinä missä mineraaleja, puuta, öljyä tms. Vesi on globaali kauppatavara ja joillain valtioilla se on jo osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Maailma tarvitsee lisää puhdasta vettä ja mielestäni Suomella olisi hyvät mahdollisuudet nousta kansainvälisesti tunnetuksi vesialan moniosaajaksi ja vesiteknologian viejäksi. Voisimme luoda bisnestä esimerkiksi veden kierrätyksestä, vesilaitosten etävalvonnasta ja vesijohtoverkoston sähköisestä hallinnasta.

Saarijärvellä pohjavettä muodostuu runsaasti eri puolella paikkakuntaa olevien harjujen ansiosta. Monella muulla paikkakunnalla pohjavettä ei riitä kaikkien tarpeisiin, joten talousvettä tehdään pintavedestä puhdistuskemikaalien avulla. Voitaisiinko Saarijärvellä profiloitua biotalouden ohella myös puhtaiden pohjavesien paikkakunnaksi? Sitä voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi markkinoinnissa.

Tuomo Vilkkilä

Toimitusjohtaja

Saarijärven Vesihuolto Oy

Saarijärven Kaukolämpö Oy